Minä en osaa uida.
Tarkemmin sanottuna minä en osaa uida rintauintia. En tiedä missä vaiheessa se olisi edes pitänyt oppia. Opin lapsena kyllä ihan näppärästi uimaan koiraa ja selkää ja kroolia, mutta taisin missata sen päivän Rauman uimahallilla kun olisi pitänyt alkaa uida rintauintia eli sammakkoa. Vähän kuin kävisi autokoulussa D1 -korttia ja lintsaisi juuri sen päivän kun opetellaan ajamaan linja-autoa ja nyt täpötäysi turistibussi ja lomaparatiisin kapeat, mutkikkaat kadut odottaisivat.
Aikuinen mies uimassa koiraa näyttää pelkästään naurettavalta. Siksi minä en nykyisin ui enää ollenkaan. Parempi olla menemättä edes lähelle vettä. Uiminen on ainoita asioita maailmassa, joita en luultavasti tule koskaan oppimaan kunnolla. Minulta puuttuu riittävä motivaatio siihen. Olen jo pitkään uskonut, että varsinaista lahjakkuutta ei ole olemassakaan. Jokaisella ihmisellä on itsessään kapasiteetti mihin tahansa mitä haluaa tehdä. Lukion ja armeijan jälkeen minä päätin haluta sarjakuvapiirtäjäksi.
Istuin viikkotolkulla kaupungilla puistonpenkeillä piirtämässä ihmisiä, kirjastossa tutkimassa muiden piirtäjien kynänjälkeä ja luomassa omaa piirrostyyliäni. Halusin niin kipeästi piirtää sarjakuvaa, että tein itsestäni väkisin sarjakuvapiirtäjän. Alle vuodessa minulla oli oma sarjakuvani kotikaupunkini pikkulehdessä ja reilun vuoden päästä voitin jo toisen palkinnon Kemin sarjakuvakilpailun strippisarjassa. Sen jälkeen elätin itseni liki kolme vuotta pelkästään piirtämällä Kung Fu -Poliisit -sarjakuvaa. Luja tahto tehdä asioita voi viedä hyvinkin pitkälle.
Lähes samanlaisia tarinoita voisin kirjoittaa myös omasta kirjoittamisestani, graafisesta suunnittelustani tai musiikin tekemisestäni, mutta te ymmärrätte pointin varmaan jo tästä. Minä uskon, että jokainen ihminen on kykenevä tekemään mitä tahansa haluaa kunhan haluaa sitä tarpeeksi paljon. Intohimo on lopulta ihan kaiken tekemisen avainsana.
Minulla ei tässä iässä ole enää realistisia mahdollisuuksia kehittyä Michael Phelpsin veroiseksi uimariksi, joten jätän uimisen niille, jotka todella haluavat olla hyviä siinä. Itse tähtään huipulle tässä omassa pop-kulttuurin seitsenottelussani. Ja se paskapuhe, etteikö vanha koira enää oppisi uusia temppuja on juurikin paskapuhetta. Minä opin päivittäin uusia temppuja Photoshopissa, kirjoittamisessa ja syntetisaattorien soittamisessa. Kehittyminen ei lopu koskaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti