maanantai 25. lokakuuta 2010

Isojako

Miehet voidaan erään teoriani mukaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Reunoille kusijoihin ja lorottelijoihin. Ensimmäiset pyrkivät suoriutumaan virtsaamisesta mahdollisimman vähin äänin ja huomaamatta. Jälkimmäiset tuntuvat haluavan, että koko maailma kuulisi heidän virtsaamisensa. Minä kuulun selvästi niihin ensinmainittuihin. Nykyisin herään usein siihen kun yläkerrassamme asuva lorottelija käy helpottamassa itseään. Naapurini virtsan lorina pönttöön kantautuu öiseen aikaan useiden asuntojen päähän eikä siinä mitään, se lienee hänen tarkoituksensakin.

En ole koskaan tavannut kivaa tai mukavaa lorottelijaa. He ovat poikkeuksetta omanarvontuntoisia, arrogantteja ja rakastavat omaa ääntään. He haluavat, että muut kuulevat heidän kusemisensa ja kun he baarin vessassa astelevat pisuaarille, he kajauttavat housuja laskiessaan mojovan pierun ikäänkuin ilmoittaakseen saapuneensa paikalle. Reunoille kusijat kaikkoavat tällaisessa tilanteessa wc:stä kiireesti, edes käsiään pesemättä. Lorottelijat ovat aina tavalla tai toisella äänessä ja heidän pitää aina saada sanoa viimeinen sana.

Olen elämäni aikana tuntenut monta lorottelijaa ja nykyisin melkeinpä osaan käytöksen ja ulkonäön perusteella erottaa lorottelijat meistä varovaisesti kusijoista. Eikä kyse ole mistään roiskeista lahkeissa vaan ryhdistä ja siitä miten mies kantaa itsensä. Huonoryhtinen, olemassaoloaan anteeksipyytelevä mies mallistaan ulos kasvaneessa takkutukassa kusee poikkeuksetta reunoille. Rinta rottingilla asteleva hymynaama, vasta kampaajalla käyneellä tuoksuvalla hiuspehkolla lorottelee melkoisella varmuudella keskelle pönttöä.

Lorottaja ei tunne tunnontuskia. Hän juo jääkaapista toisten kaljat ja syö ruuat kyselemättä lupia. Lorottaja on alfauros, valioyksilö, miksi hänen tarvitsisi kysyä alemmiltaan lupaa heidän omaisuutensa ottamiseen? Lorottaja ei anteeksipyytele käytöstään, vaan tekee aina sen mitä tahtoo.

Tämä on myös tärkein syy miksi lorottelijat menestyvät elämässä minua paremmin. He eivät tuhlaa aikaa kiittämiseen tai anteeksipyyntöihin. He tekevät häikäilemättä niin kuin haluavat välittämättä siitä mitä muut ajattelevat tai miltä muista tuntuu. He keskittyvät täysin yksisilmäisesti oman etunsa ajamiseen ja tekevät mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa. Juuri siksi lorottelijoista tulee rocktähtiä, poliitikkoja, näyttelijöitä, copywritereitä ja AD:ita. Heidän jokainen vessakäyntinsäkin on taideteos, joka muiden on kuultava. Kun taas meistä, jotka emme halua muiden kuulevan virtsaamistamme ja jotka punastumme ja vaivaannumme pieraistessamme, tulee korkeintaan roudareita tai AD:n assareita.

2 kommenttia:

  1. eikös kiinan viimeinen keisari jouduttu opettamaan kuseskelemaan oikein siis lorottelemaan kun eivät muuten potan reunat pitäneet kusi roiskeita purkissa ... siis ennenkuin oli omaksunut kommunistisen kiinan tasaarvoissuus periaatteet ja pääsi pois vankilastaan ?

    muistelisin jossain ylen dokkarista tälläisen bongaanneeni

    VastaaPoista
  2. Heh heh heh... Asiallista tekstiä. Tosin en ole ihan samaa mieltä. Koska en kuulu kumpaankaan kastiin. :)
    Oma näkemykseni jakaa ihmiset raa'asti arvioituna kolmeen ryhmään, eli susiin, lampaisiin ja pässeihin.
    Pässit ovat niitä joita kutsut lorottelijoiksi. Lampaat niitä joita kutsut reunoillekusijoiksi.
    Sudet... Kusen reunoille koska en voi sietää sitä ääntä ja minusta on todella epämiellyttävää että jotkut harrastavat sitä. Sekä sosiaalisena vertauskuvana että oikeasti. Ehkä siksi olen ammatiltani mikä olen (tiedät kyllä). Eli sudet pitävät pässit kurissa jotta lampailla(kin) olisi mahdollisuus. Itse kusen reunoille mutta jos viereen tulee liian reteästi käyttäytyvä lorottelija, kusen hänen punttiinsa. Siis tarkoitan tätä vain vertauskuvana. Ehkä. ;)

    VastaaPoista